sadeaamu

Pitkästä aikaa sataa. Siitäpä on aikaa. En siis lähde mustikkametsään. En lähde myöskään vedenpyhitykseen enkä liturgiaan 50 km päähän. EHKÄ lähden djembemaratoniin? Pelottaa ja ujostuttaa mennä yksin. Ei edes voi nysvätä ulkona tällä säällä vaan on pakko olla sisätiloissa.

Ilta meni taisteluplaneetta Galactican toiseksi viimeistä dvd:tä katsoessa ja viiniä lipittäessä. Viinin lipitys oli täysin turhaa vaikka hinta-laatusuhteeltaan hyvää viiniä olikin. Ei rentouttanut, ei parantanut mielialaa. Galactica on  loistava sarja jota olemme Rakkaan kanssa katsoneet yhdessä. Nyt katson sen yksin loppuun koska ei ole mitään tietoa siitä milloin näemme taas. Vai näemmekö? Olemme nyt olleet neljä viikkoa erossa. Pidempään kuin varmaan puoleentoista vuoteen. Varsinkin iltaisin kuristaa ja itkettää kun mieleen tulee muistoja viime kesältä ja toissa kesältä, mitä teimme täällä silloin  tähän aikaan, nyt on vuosi siitä kun, silloinkin oli ihan tämmönen sää kun...
Että olen menettänyt kaiken sen yhteisen, läheisyyden, rakkauden, hellyyden, seksin, yhteiset unelmat ja suunnitelmat, hänen ominaislaatunsa, hänen rakkaat ja ärsyttävät tapansa ja piirtensä. Voinko koskaan enää olla iloinen.

Kurjasta illasta huolimatta nukuin 9 tuntia sikeästi ja heräsin melkein hyvällä mielellä. Aamut on mulle aina helpompia, olen aina ollut aamuihminen. Etenkin silloin kun olen nukkunut hyvin, mikä tapahtuu pääsääntöisesti maalla ja mikä pääsääntöisesti ei tapahdu kaupungissa. Sadesääkin tuntuu ihan mukavalta vaihteeksi ja ortodoksinen aamuhartaus radiosta ilahdutti, rauhoitti ja toivorikasti.
Jospa tämä tästä.
 ---
Tiedoksi mahdollisille kävijöille: olen pahasti  teknologiavammainen. Blogin aloittaminenkin on siirtynyt monta kertaa sen takia kun olen ajatellut etten osaa alottaa sitä.Osaan käyttää sähköpostia ja facebookia ja googlata. Enpä juuri muuta. Meni ährätessä että sain profiilikuvan laitettua blogiin ja kesällä luetut kirjat olisin laittanut mielelläni blogin sivuun mutta en osannut, joten ne on nyt siellä suosikkikirjoissa. Enkä oikein voi edes kysyä neuvoa keneltäkään kun en varsinaisesti halua paljastaa tätä blogia kenellekään tutulle! Ehkä opin ajan mittaan, mutta siihen saakka ulkoasu on minimalistinen...