Melkein joka ainoa aamu kuluneen kesän aikana olen herännyt joko muutoin huolten painamana tai sitten syyttäjän vierestä. Syyttäjä syyttää milloin mistäkin, kuten esim. lasten kasvattamisesta piloille, liian vähästä työnteosta kesänajan kodissa, elämän hukkaamisesta, siitä etten tunne sieniä ja poimi niitä vaikka metsät on niitä pullollaan, epäsosiaalisuudesta sukulaisia kohtaan, yleisestä jaksamattomuudesta, siitä että olen tämmöinen enkä semmoinen.
Mua ei yhtään huvittais enää herätä syyttäjän vierestä eikä ylipäätään kuunnella koko tyyppiä.
Miten sen saa häädettyä?
Vai onko sillä oikeesti jotain tähdellistä sanottavaa, jota minun pitäisi kuunnella?
2 kommenttia:
Kurkistapa, mitä juuri tuokio sitten kirjoitin. Itselleni muistuttamaan ja ohikulkijalle, joka sanojani tarvitsee....
Ilahduin visiitistäsi Riihipirtillä ja nyt vastavieraisilla. Annan pohdiskeluusi yhdenlaisen vastauksen.....
Iloa iltaasi.
Olkoon huominen osallasi armollisempi♥
Kiitos Tinttarus! Ja tervetuloa :-)
Lähetä kommentti